Koiraetsivän pohdintoja
Ensimmäinen koirani syntyi 1992 - oliko sinulla silloin oma koira?
Omaksuin koiratietoa kirjastosta löytyneistä kirjoista sekä käytäntöä jo ennen omaa koiraa
hoitokoiria ulkoiluttamalla.
Notkuin teininä koirapuistossa ja treenasin oman koiran kanssa kaikenlaisissa paikoissa.
Sain paljon sellaista kokemusta, jota nyt osaan arvostaa - ihan hetkessä sitä ei kerrytetä!
Haluan jakaa osaamistani sinulle, joka haluat parantaa yhteistä hyvinvointia koirasi ja perheesi kanssa - olipa koirasi pieni pentu, hiljattain Suomeen muuttanut rescuekoira, aikuinen kodinvaihtaja tai jotain muuta.
-Virikkeen Marianne
Koirapalvelu Virikkeen Koiraetsivä -blogi

Tekijä Koiraetsivä Marianne
•
16. lokakuuta 2024
90-luvulla tutustumista
Muistan hämärästi, että näin agilityä näytöksenä jonkinlaisessa tapahtumassa (Messukeskuksen näyttely ehkä) jo ennen kuin minulla oli omaa koiraa. Päätin, että jonain päivänä haluan kokeilla agilityä. 90-luvun lopulla olin kokeillut oman koirani kanssa tottelevaisuuskokeita, noutajalajeja, jäljestystä sekä käynyt muutamissa näyttelyissä. Taisimme käydä myös jonkinlaisen kennelpiirin agilitykurssin tai -tutustumisen, jos oikein muistan, mutta siitä ei silloin tullut harrastusta, vielä.

Tekijä Koiraetsivä Marianne
•
18. syyskuuta 2024
Sopivan kasvattajan ja pennun löytäminen on toisinaan pitkäkestoinen projekti, mutta siihen kannattaa ehdottomasti panostaa aikaa ja vaivaa. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa kasvattajilta vaaditaan entistäkin enemmän osaamista ja monenlaisilta osa-alueilta. Terveys ja koirien persoonallisuus nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi, mutta lisäksi erityisesti myös se millaisessa ympäristössä pennut viettävät elämänsä ensimmäiset viikot ja millaisia asioita ne silloin kohtaavat.












